Psykoosi määritellään oireyhtymäksi, jossa yksilö tulkitsee ulkopuolista
todellisuutta ja muita ihmisiä poikkeavasti, koska hänen ajatus- ja
havaintokykynsä on tavalla tai toisella vääristynyt. Psykoosissa ihmisellä on
vaikeuksia hahmottaa sitä, mikä on totta ja mikä ei. Joillain osa-alueella
ihminen kykenee kuitenkin jäsentyneeseen toimintaan. (Hämäläinen – Kanerva
– Kuhanen – Schubert – Seuri 2017:253.)
Mitkä ovat psykoosin oireet?
Psykoottisiin oireisiin kuuluu erilaiset harha-aistimukset, harhaluulot,
suhteuttamisharhaluulot ja merkityselämykset. Harha-aistimuksiin lukeutuvat
erilaiset kuulo-, näkö- ja tuntoharhat. Harhaluulot voivat ilmetä esimerkiksi
siten, että potilas kokee itsensä perusteetta vainotuksi, poikkeuksellisen
tärkeäksi henkilöksi tai vaikka jumalaksi. Suhteuttamisharhaluuloilla ja
merkityselämyksillä tarkoitetaan kokemuksia, joissa psykoottinen potilas antaa
esimerkiksi toisten ihmisten eleille tai esineiden väreille harhanomaisia
merkityksiä.
Aistikokemusten vääristymiä voi esiintyä ilman psykoosiakin esimerkiksi
stressitilanteissa. Tällöin ihminen ymmärtää itse aistikokemuksen olevan väärä.
Psykoottinen potilas kokee saman aistimuksen todellisena ilmiönä.
Psykoottiseksi voidaan määritellä myös käytös tai puhe, joka on hyvin outoa
tai eriskummallista, vaikkei varsinaisia harha-aistimuksia tai harhaluuloja
esiintyisikään. Psykoottisen puheen luonne voi olla täysin epäloogista tai
hajanaista, joskus taas yksityiskohtiin takertuvaa ja seikkaperäistä.
(Huttunen. 2016.)
Mihin sairauksiin psykoosioireet liittyvät?
Psykoottisia oireita ilmenee monissa psykiatrisissa sairauksissa, kuten
skitsofreniassa, psykoosipiirteisessä persoonallisuushäiriössä ja
skitsotyyppisessä häiriössä. Oirekuvassa voi olla myös samanaikaisesti
piirteitä sekä skitsofreniasta että mielialahäiriöstä. Tällöin puhutaan
skitsoaffektiivisesta häiriöstä. Psykoottista oireilua voi aiheuttaa myös
huumeiden ja lääkkeiden sekakäyttö ja niiden aiheuttamat vieroitusoireet. Myös
jotkin somaattiset sairaudet, kuten epilepsia ja aivokasvaimet voivat aiheuttaa
psykoottista oireilua. (Hämäläinen ym. 2017:255.)
Miten kohdata psykoottinen potilas ensihoitotilanteessa?
Hoitajan tulisi suhtautua psykoottiseen potilaaseen rauhallisesti,
turvallisesti sekä kiinnostuneesti, mikä myös auttaa eniten potilasta.
Psykoottisen potilaan kanssa on hyvä pyrkiä yhteisymmärrykseen esimerkiksi
hoidon tarpeesta sekä hänen kuljettamisestaan, sillä tällä on vaikutus
myöhemmälle hoidolle. Jos kuljetus sujuu yhteisymmärryksessä potilaan kanssa ja
potilaalla on turvallinen olo, se luo hyvää pohjaa jatkohoitoa ajatellen.
Keskustelemalla potilaan kanssa voi saada myös paremman kuvan siitä, millainen
logiikka potilaan on toimissaan.
Psykoottisen potilaan kohtaaminen tulisi järjestää kiireettömäksi ja pyrkiä rauhoittamaan tilanne. Häntä ei tulisi jättää yksin, mikä voi mahdollisesti lisätä hänen harhaisuuttaan. Psykoottinen potilas tulisi kohdata asiallisesti ja kohteliaasti esimerkiksi kättelemällä häntä sekä esittelemällä itsensä. Samalla olisi hyvä myös kertoa, mikä hoitajan tehtävä on hänen hoidossaan. Potilaan annetaan kertoa hänen ongelmistaan ja hoitajan tulisi pyrkiä olemaan kärsivällinen. Hoitaja voi esittää tarkentavia kysymyksiä ja pyrkiä rajaamaan keskustelua oleellisiin asioihin. Tämä on hyvä tehdä kuitenkin ystävällisesti, jotta tilanne pysyisi rauhallisena. Hoitaja voi koittaa helpottaa potilaan oloa kertomalla omista havainnoistaan potilaalle, kuten esimerkiksi näin: "teillä ei ole mitään hätää ja yritetään selvittää mikä ongelma on." Potilaan harhoja ei saa lähteä kiistämään, vaan häntä voidaan ohjata keskustelun kautta havaitsemaan reaaliteettejä. Psykoottisen potilaan kanssa keskusteltaessa on hyvä puhua lyhyesti ja antaa selviä ohjeita, mikä helpottaa potilasta vastaanottamaan informaatiota. Puheen sävyt, sanat ja potilaan todesta ottaminen jäävät potilaan muistiin, vaikkei hän vastaanottaisikaan informaatiota. Luottamuksen säilyttäminen myös psykoottisen potilaan ensikohtaamisessa on tärkeää, eli jos hänelle luvataan jotain niin siitä on hyvä pitää kiinni.
Psykoottinen potilas voi oireistaan huolimatta kokea vointinsa normaaliksi ja kokea ettei tarvitse hoitoa, vaikka hoitajan näkemys olisi juuri toisin. Hoidon toteuttaminen yhteisymmärryksessä potilaan kanssa on tällöin haasteellisempaa ja saattaa johtaa tahdonvastaisiin hoitoihin. (Vuorilehto – Jylhä 2017:688-689.)
Pohdintaa
Halusimme valita teemaksi nimenomaan akuuttivaiheen hoidon, koska opintomme
suuntautuvat ensihoitoon. Kentältä saadun viestin mukaan ensihoitotyössä
kohdataan paljon mielenterveysongelmaisia potilaita. Halusimme perehtyä
tarkemmin asiaan, jotta tulevassa työssäkin osaisimme paremmin kohdata näitä
potilaita.
Psyykoottisen potilaan kohtaaminen ja uudet, erilaiset tilanteet voivat
aiheuttaa hoitajissa esimerkiksi hämmennystä, pelkoa tai oudoksuntaa, varsinkin
jos hoitajalla ei ole aiempaa kokemusta psykoottisen potilaan hoidosta.
Hoitajan tulisi kuitenkin pyrkiä toimimaan tilanteissa ammatillisesti eikä
tuoda esiin omia tunnetilojaan. Pelolle ei ole syytä, sillä psykoosipotilas ei
yleensä ole aggressiivinen. Hoitajan tavalla kohdata potilas ja
vuorovaikutustaidoilla pystytään pitämään tilanne rauhallisena.
Ensihoitotilanteissa hoitajan on tärkeää pystyä erottamaan orgaanisen sekavuustilan esimerkiksi intoksikaation tai aivoverenkiertohäiriön aiheuttamasta sekavuustilasta. Tällöin vältytään mahdollisilta hoitovirheiltä ja varmistetaan potilasturvallisuus.
Se, että jo ensihoitotilanteessa pystytään luomaan luottamussuhde
potilaaseen mahdollistaa toimivamman jatkohoidon. SIksi onkin tärkeää tietää,
miten mielenterveysongelmista (kuten psykoosista) kärsivä kannattaa kohdata
näissä tilanteissa.
Lähteet
Huttunen, Matti 2016. Psykoosi (mielisairaus). Duodecim. Artikkeli.
<http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00411>
Luettu 17.10.17
Hämäläinen, Kaisu – Kanerva, Anne – Kuhanen, Carita –
Schubert, Carla – Seuri, Tarja 2017. Mielenterveyshoitotyö. 5.-6.painos.
Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Vuorilehto, Maria – Jylhä,
Pekka 2017. Psykiatrinen potilas. Teoksessa Kuisma, Markku – Holmström, Peter – Nurmi, Jouni – Porthan, Kari – Taskinen, Tuomas: Ensihoito. 6. uudistettu
painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy. 688-692.
Hyvä ja kattava teksti tiiviissä paketissa, helposti luettavissa ja ymmärrettävissä. Pääpirteet psykoottisen potilaan oireista ja käytöksestä kävivät ilmi. Oli myös hyvä, että potilaan kohtaamiseen liittyviä asioita oli huomioitu ja ajateltu asiaa myös ensihoidon kannalta. Rauhallisuutta, ammattimaisuutta ja turvallisen hoitosuhteen luomista oli korostettu, koska ensihoito saattaa hyvinkin olla potilaan hoitopolun alkaessa ensimmäinen linkki. Tähän liittyen myös potilaan sen hetkinen maailmankuva ja mahdolliset pelonaiheet oli kuvattu hyvin.
VastaaPoistaAlisa ja Viljami