Stressi on
tilanne, jossa ihmisen tavoitteet ja voimavarat ovat ristiriidassa tai hänen
tarpeensa ja tarpeen tyydyttämisen mahdollisuutensa ovat ristiriidassa. Se on
dynaaminen ja motivoiva prosessi, jonka avulla tarpeita pyritään saavuttamaan
ja tyydyttämään. Kun tavoiteltavat asiat ovat tärkeitä, ne saavat aikaan
innostusta ja kiinnostusta parhaimmillaan niin, ettei toimija edes huomaa ajan
kulumista. Kun tavoitteet onnistutaan saavuttamaan, on seurauksena mielihyvän
ja tyytyväisyyden kokemus. Kun tavoitteiden saavuttaminen vaatii kohtuuttomia
ponnisteluja, kuluu psyykkistä energiaa liikaa ja syntyy ongelmia. Tilanne
koetaan rasittavaksi ja turhauttavaksi. Nämä stressiin liittyvät rasituskokemukset
ovat normaaleja ja niitä esiintyy tavallisesti silloin tällöin. Stressiä pitää
kuitenkin osata hallita esimerkiksi siten, että raskaiden ponnistelujen jälkeen
annetaan itselle aikaa levätä ja voimavarojen palautua. Stressi voi muuttua
myös jatkuvaksi, kuormittavaksi prosessiksi, jolloin ihminen alkaa vaatia
itseltään kokonaan enemmän ja enemmän. Tällöin elämä muuttuu pakonomaiseksi suorittamiseksi,
jolloin velvollisuudet ja täydellisyyteen pyrkiminen täyttävät sen. Pitkään
jatkunut stressi voi olla niin kuormittavaa, ettei ihmisellä ole enää valmiuksia
selviytyä uusista haasteista. Stressi voi siis olla joko positiivista tai
negatiivista. (Toivio – Nordling 2013:127.)
Stressinhallinta
Stressi koetaan yleensä
kielteisenä, ja siksi ihmiset kehittävät ja ottavat käyttöön eri keinoja
vähentääkseen stressituntemuksiaan. Stressinhallintakeinoja kutsutaan
coping-mekanismeiksi. Nämä hallintakeinot jaetaan ongelmakeskeisiin ja tunnekeskeisiin
keinoihin.
Ongelmakeskeisillä
hallintakeinoilla pyritään vaikuttamaan stressitekijään. Näitä
keinoja ovat
- häiriötekijöiden poistaminen tai minimointi, kuten turhan jättäminen pois aikataulusta
- omien taitojen kehittäminen, kuten opetteleminen rentoutumaan
- muiden apuihin ja neuvoihin turvautuminen (työnohjaus)
- tilanteiden kohtaaminen (sosiaalisten taitojen kehittäminen)
- omien elämäntapojen ja elämäntyylin muuttaminen
- periksiantamattomuus, ratkaisuyrityksien pitkäjänteinen hakeminen
Tunnekeskeisillä
hallintakeinoilla pyritään vaikuttamaan haitallisiksi koettuihin
tuntemuksiin. Näitä keinoja ovat
- uudenlaiset näkökulmat, positiivinen ajattelu
- oman tilanteen vertaaminen muihin
- huumorintaju
- vähättely
- stressitilanteiden välttäminen
- eläminen päivä kerrallaan
- hetkellistä helpotusta tarjoavien menetelmien käyttäminen
Joskus ihmiset käyttävät
vääränlaisia stressinhallintakeinoja, joka voi pahentaa tilannetta. Tästä
esimerkkinä alkoholin haitallinen käyttö. Ihmisillä on vakiintuneita
selviytymiskeinoja, joita heillä on taipumus käyttää vakiintuneesti, vaikka
stressitilanteet ovat erilaisia ja siten vaatisivat joustavuutta keinojen
valinnassa. Usein hankalissa tilanteissa otetaan käyttöön hallintastrategia,
jolloin yhdistetään monenlaisia selviytymiskeinoja.
Tutkimusten mukaan muun muassa
sosiaalista tukea lisäämällä, henkilökohtaista kontrollia ja haasteellisuutta
vahvistamalla, organisoimalla arkea, kohentamalla fyysistä kuntoa ja
valmistautumalla stressaaviin tilanteisiin voidaan ennaltaehkäistä stressin
kielteisiä vaikutuksia. (Toivio – Nordling 2013:131-132.)
Yksinkertaisia, jokapäiväisiä
keinoja stressinhallintaan- ruokaile säännöllisesti ja monipuolisesti
- huolehti riittävästä unesta ja levosta
- harrasta liikuntaa säännöllisesti
- rentoudu ja ole jouten
- käytä nautintoaineita kohtuudella
- hae tukea lähimmäisiltä
- hemmottele itseäsi, virkistäydy välillä
- ole jämäkkä ja pidä huoli rajoista
- puhu tunteista
- huolehdi tavoitteiden realistisuudesta ja johdonmukaisuudesta
- luo aikataulu ja työjärjestys, karsi turhat menot
- ajattele rakentavasti ja näe mahdolliset vastaiskut oppimiskokemuksina
- vaali asioita, jotka ovat sinulle merkityksellisiä
(Suomen mielenterveysseura
2017.)
Pohdintaa
Nykypäivänä puhutaan paljon
stressistä ja elämä muuttuu koko ajan suorituskeskeisempään suuntaan. Halusimme
siksi valita aiheen, koska se on ajankohtainen ja kiinnostava. Stressi on
tärkeä osa elämää mutta siitä ei saa mielestämme tulla koko elämää hallitseva
asia. Kun elämä alkaa tuntua liian kuormittavalta, on hyvä pysähtyä miettimään
mitkä asiat aiheuttavat stressiä ja miten niihin voisi itse vaikuttaa. Myös
omassa elämässä tulee käytettyä erilaisia stressinhallintakeinoja. Opiskelun,
perheen ja työn vastapainoksi me hallitsemme stressiä mm. säännöllisen
liikunnan ja riittävän levon avulla. On hyvä jättää elämästä pois asioita,
jotka eivät oikeasti ole merkityksellisiä, kuten liiallinen alkoholinkäyttö.
Hetkessä eläminen on mielestämme myös tärkeä taito stressinhallinnan kannalta,
sillä liiallinen tulevan murehtiminen ei edesauta asiaa yhtään.
Lähteet
Suomen mielenterveysseura
2017. Stressi kuuluu elämään. Verkkoartikkeli. <https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/stressi-kuuluu-el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n>
Luettu 31.10.17.
Toivio, Timo – Nordling, Esa
2013. Mielenterveyden psykologia. 3. uudistettu painos. Porvoo: Edita
Publishing Oy.
Kommentit
Lähetä kommentti