Siirry pääsisältöön

Psykologia - Vapaavalintainen aihe - Stressinhallinta

Stressi on tilanne, jossa ihmisen tavoitteet ja voimavarat ovat ristiriidassa tai hänen tarpeensa ja tarpeen tyydyttämisen mahdollisuutensa ovat ristiriidassa. Se on dynaaminen ja motivoiva prosessi, jonka avulla tarpeita pyritään saavuttamaan ja tyydyttämään. Kun tavoiteltavat asiat ovat tärkeitä, ne saavat aikaan innostusta ja kiinnostusta parhaimmillaan niin, ettei toimija edes huomaa ajan kulumista. Kun tavoitteet onnistutaan saavuttamaan, on seurauksena mielihyvän ja tyytyväisyyden kokemus. Kun tavoitteiden saavuttaminen vaatii kohtuuttomia ponnisteluja, kuluu psyykkistä energiaa liikaa ja syntyy ongelmia. Tilanne koetaan rasittavaksi ja turhauttavaksi. Nämä stressiin liittyvät rasituskokemukset ovat normaaleja ja niitä esiintyy tavallisesti silloin tällöin. Stressiä pitää kuitenkin osata hallita esimerkiksi siten, että raskaiden ponnistelujen jälkeen annetaan itselle aikaa levätä ja voimavarojen palautua. Stressi voi muuttua myös jatkuvaksi, kuormittavaksi prosessiksi, jolloin ihminen alkaa vaatia itseltään kokonaan enemmän ja enemmän. Tällöin elämä muuttuu pakonomaiseksi suorittamiseksi, jolloin velvollisuudet ja täydellisyyteen pyrkiminen täyttävät sen. Pitkään jatkunut stressi voi olla niin kuormittavaa, ettei ihmisellä ole enää valmiuksia selviytyä uusista haasteista. Stressi voi siis olla joko positiivista tai negatiivista. (Toivio – Nordling 2013:127.)

Stressinhallinta

Stressi koetaan yleensä kielteisenä, ja siksi ihmiset kehittävät ja ottavat käyttöön eri keinoja vähentääkseen stressituntemuksiaan. Stressinhallintakeinoja kutsutaan coping-mekanismeiksi. Nämä hallintakeinot jaetaan ongelmakeskeisiin ja tunnekeskeisiin keinoihin.

Ongelmakeskeisillä hallintakeinoilla pyritään vaikuttamaan stressitekijään. Näitä keinoja ovat
  • häiriötekijöiden poistaminen tai minimointi, kuten turhan jättäminen pois aikataulusta
  • omien taitojen kehittäminen, kuten opetteleminen rentoutumaan
  • muiden apuihin ja neuvoihin turvautuminen (työnohjaus)
  • tilanteiden kohtaaminen (sosiaalisten taitojen kehittäminen)
  • omien elämäntapojen ja elämäntyylin muuttaminen
  •  periksiantamattomuus, ratkaisuyrityksien pitkäjänteinen hakeminen

Tunnekeskeisillä hallintakeinoilla pyritään vaikuttamaan haitallisiksi koettuihin tuntemuksiin. Näitä keinoja ovat
  • uudenlaiset näkökulmat, positiivinen ajattelu
  •  oman tilanteen vertaaminen muihin
  •  huumorintaju
  • vähättely
  • stressitilanteiden välttäminen
  • eläminen päivä kerrallaan
  • hetkellistä helpotusta tarjoavien menetelmien käyttäminen

Joskus ihmiset käyttävät vääränlaisia stressinhallintakeinoja, joka voi pahentaa tilannetta. Tästä esimerkkinä alkoholin haitallinen käyttö. Ihmisillä on vakiintuneita selviytymiskeinoja, joita heillä on taipumus käyttää vakiintuneesti, vaikka stressitilanteet ovat erilaisia ja siten vaatisivat joustavuutta keinojen valinnassa. Usein hankalissa tilanteissa otetaan käyttöön hallintastrategia, jolloin yhdistetään monenlaisia selviytymiskeinoja.

Tutkimusten mukaan muun muassa sosiaalista tukea lisäämällä, henkilökohtaista kontrollia ja haasteellisuutta vahvistamalla, organisoimalla arkea, kohentamalla fyysistä kuntoa ja valmistautumalla stressaaviin tilanteisiin voidaan ennaltaehkäistä stressin kielteisiä vaikutuksia. (Toivio – Nordling 2013:131-132.)

Kuvahaun tulos haulle stressinhallintaYksinkertaisia, jokapäiväisiä keinoja stressinhallintaan
  • ruokaile säännöllisesti ja monipuolisesti
  • huolehti riittävästä unesta ja levosta
  • harrasta liikuntaa säännöllisesti
  • rentoudu ja ole jouten
  • käytä nautintoaineita kohtuudella
  • hae tukea lähimmäisiltä
  •  hemmottele itseäsi, virkistäydy välillä
  • ole jämäkkä ja pidä huoli rajoista
  • puhu tunteista
  • huolehdi tavoitteiden realistisuudesta ja johdonmukaisuudesta
  •  luo aikataulu ja työjärjestys, karsi turhat menot
  •  ajattele rakentavasti ja näe mahdolliset vastaiskut oppimiskokemuksina
  • vaali asioita, jotka ovat sinulle merkityksellisiä

(Suomen mielenterveysseura 2017.)

Pohdintaa

Nykypäivänä puhutaan paljon stressistä ja elämä muuttuu koko ajan suorituskeskeisempään suuntaan. Halusimme siksi valita aiheen, koska se on ajankohtainen ja kiinnostava. Stressi on tärkeä osa elämää mutta siitä ei saa mielestämme tulla koko elämää hallitseva asia. Kun elämä alkaa tuntua liian kuormittavalta, on hyvä pysähtyä miettimään mitkä asiat aiheuttavat stressiä ja miten niihin voisi itse vaikuttaa. Myös omassa elämässä tulee käytettyä erilaisia stressinhallintakeinoja. Opiskelun, perheen ja työn vastapainoksi me hallitsemme stressiä mm. säännöllisen liikunnan ja riittävän levon avulla. On hyvä jättää elämästä pois asioita, jotka eivät oikeasti ole merkityksellisiä, kuten liiallinen alkoholinkäyttö. Hetkessä eläminen on mielestämme myös tärkeä taito stressinhallinnan kannalta, sillä liiallinen tulevan murehtiminen ei edesauta asiaa yhtään.

Lähteet

Suomen mielenterveysseura 2017. Stressi kuuluu elämään. Verkkoartikkeli. <https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/stressi-kuuluu-el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n> Luettu 31.10.17.


Toivio, Timo – Nordling, Esa 2013. Mielenterveyden psykologia. 3. uudistettu painos. Porvoo: Edita Publishing Oy. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hoitosuhdetyöskentely mielenterveyspotilaan hoidossa

Koemme, että hoitosuhdetyöskentelyn merkitys korostuu mielenterveyshoitotyössä, jossa yhteistyö potilaan ja hoitajan välillä on tärkeä auttamismenetelmä. Vaikka hoitosuhteen rakentaminen potilaaseen on tärkeää myös esimerkiksi somaattisten sairauksien hoidossa, se ei kuitenkaan korostu samalla tavalla kuin mielenterveyspuolella. Mielenterveystyössä hoitosuhteella tarkoitetaan ammatillista vuorovaikutustussuhdetta potilaan ja hoitajan välillä. Hoitosuhteen tulee olla ammatillinen suhde ja se päättyy, kun potilaan hoito päättyy. Ammatillisen hoitajan toiminnasta hoitosuhteen aikana tekee sen, kun se on eettisten periaatteiden mukaista ja perustuu tieteellisiin faktoihin. (Rautava-Nurmi – Westergård –  Hentonen – Ojala –  Vuorinen 2012: 28-29.) Hoitosuhteeseen vaikuttaa hoitotyön eettiset arvot ja periaatteet, kuten ihmisen kunnioittaminen, arvostus, luotettavuus sekä terveyskeskeisyys. (Hietaharju – Nuuttila 2010: 8...

Psykologia - Kehityspsykologia - Turvallisen hoivasuhteen merkityksestä lapsen kehitykselle

Pieni lapsi pyrkii syntymästään asti tutkimaan ympäristöään ja olemaan vuorovaikutuksessa häntä hoitavien aikuisten kanssa. Vauva ilmaisee tunne- ja tarvetilojaan itkun avulla, sillä itku saa aikuiset reagoimaan nopeasti ja tulemaan lasta lähelle. Itkulla vauva voi ilmaista nälkää tai kipua tai hakea sosiaalista vuorovaikutusta. Lasta hoitavan henkilön tulee osata tulkita hänen aloitteensa oikein ja toimia saatujen viestien mukaisesti, jotta hän voi vastata lapsen tarpeisiin. Siten lapsi saa jo varhain kokemuksen siitä, että hän on aktiivinen toimija ja hänen käyttäytymisensä saa aikaan muutoksia ympäristössä. Tärkeää on vanhemman sensitiivisyys eli herkkyys tunnistaa lapsen tarpeet ja responsiivisuus eli kyky vastata niihin oikea-aikaisesti. Vanhemman tulee siis mukauttaa ohjaus- ja kasvatuskeinojaan lapsen taipumukset ja temperamentti huomioiden.  Vaistonvaraisesti toimiva vanhempi mukauttaa lapselle suunnatun puheen yksinkertaiseksi, hitaaksi, rytmiltään toistavaksi ja ää...

Psykologia - Kriisipsykologia - Traumaattisen kriisin vaiheet

Halusimme tässä blogikirjoituksessa vielä palata paljon tunneilla käsiteltyyn asiaan eli akuutin traumaattisen kriisin vaiheisiin. Traumaattisen kriisin aiheuttaa yleensä poikkeuksellisen järkyttävä tapahtuma joka voi aiheuttaa ihmisessä pelkoa ja avuttomuuden sekä kauhun tunnetta. Ihminen tai hänen läheisensä voi olla kuolemanvaarassa, tai hän voi kokea olevansa kuolemanvaarassa. Tällöin ulkoinen tapahtuma uhkaa ihmisen fyysisistä olemassaoloa, sosiaalista identiteettiä tai turvallisuutta ja vie häneltä elämänhallinnan tunteen. Tapahtuma tai tilanne tapahtuu ennalta-arvaamattomasti, eikä siihen pysty psyykkisesti valmistautumaan. Traumaattisessa tapahtumassa ihminen ei pysty ennalta vaikuttamaan siihen, miten käyttäytyy tai toimii. (Toivio – Nordling 2013:294; Saari 2012:22.) Tavallisesti ihmiset käsittelevät traumaattisia kokemuksia tiettyjen vaiheiden kautta. Ihmisten sisäänrakennetut, tarkoituksenmukaiset reagointi- ja käsittelymallit auttavat traumaattisesta kokemuksesta...