Fyysisellä aktiivisuudella on
todetusti monia positiivisia vaikutuksia myös mielenterveyteen. (Hämäläinen –
Kanerva – Kuhanen – Schubert – Seuri 2017: 275-276.) Liikunta nostaa
vireystilaa ja aktivoi elimistön autonomisen hermoston toimintaa. Positiiviset
tunteet ja olot lisääntyvät ja kielteiset tunnetilat vähentyvät. (Leppämäki
2011:208). Säännöllinen liikunta kasvattaa itsehallinnan tunnetta ja parantaa
itsetuntoa. Oman kehityksen seuraaminen ja uusien asioiden oppiminen innostavat
jatkamaan. Myös liikunnan ruumiilliseen terveyteen kohdistuvat suotuisat
vaikutukset kohottavat mielialaa ainakin epäsuorasti. Liikunta tahdistaa
vuorokausirytmiä, aktivoi hermosolujen välittäjäaineita ja lisää neurogeneesiä
tietyillä aivoalueilla. (Leppämäki 2011:210-212.)
Vaikka masennuksen hoidossa
keskeisimpiä hoitomuotoja ovat lääkehoito ja vaikuttavaksi osoitetut
psykoterapiat, on liikunnalla hoitomuotona myöskin osuutensa masennuksen
ehkäisyssä ja hoidossa. (Depressio: Käypä hoito-suositus, 2016).
Masennustilojen hoidossa on
tutkittu liikunnan vaikutuksia sekä yksinään että yhdistettynä
masennuslääkkeeseen. Tutkimusten tulokset ovat olleet pääosin samansuuntaisia:
säännöllinen liikunta lievän tai korkeintaan keskivaikean masennustilan
hoidossa on parhaimmillaan yhtä tehokas kuin masennuslääke tai kognitiivinen
psykoterapia. Pitkäaikaisseurantojen perusteella näyttäisi siltä, että liikunnan
jatkaminen ehkäisee masennuksen uudelleenpuhkeamista etenkin liikunnan avulla
toipuneilla potilailla. (Leppämäki 2011:209) Säännöllinen fyysinen rasitus siis
näyttäisi vähentävän uudelleen sairastumisen riskiä. (Hämäläinen ym. 2017:275-276).
Ryhmämuotoisessa liikunnassa
fyysisen kunnon lisäksi liikunta tuo elämään myös sosiaalista tukea. Liikunta vie
ajatukset pois masennuksesta ja edistää ajatusten suuntaamista positiivisempaan
suuntaan. (Liikunta: Käypä hoito-suositus, 2016). Liikuntaharrastukset
mahdollistavat myös uusien sosiaalisten kontaktien luomisen. Uusien
ihmissuhteiden merkitys on ainakin osalle ihmisistä varsin suuri. (Leppämäki
2011: 210).
Hoitajan roolina on kannustaa
potilasta liikkumaan, vähäinenkin määrä liikuntaa, kuten pieni kävelylenkki voi
lisätä potilaan hyvänolontunnetta. Ulkoilua voi myös tehdä yhdessä potilaan
kanssa. (Hämäläinen ym. 2017:276.)
Pohdintaa

Potilaiden kannalta hankalaa
on varmasti motivointi, miten saada esimerkiksi aiemmin täysin liikkumaton potilas
motivoitumaan liikunnasta? Aluksi tälläisen potilaan kanssa voi aloittaa vain
hyötyliikunnan lisäämisellä ja siitä pikkuhiljaa lisätä liikuntaa. Potilaalle
annettu tieto liikunnan myönteisistä vaikutuksista terveydelle voi auttaa
motivaation löytämisessä. Kannustuksen lisäksi hoitaja voisi auttaa potilasta
itselle mieluisan lajin löytämisessä. Potilaalle voisi tehdä henkilökohtaisen
liikuntaohjelman, esimerkiksi viikko-ohjelman, jossa olisi valmiina
liikuntasuoritukset. Suunnitelma voisi auttaa potilasta sitoutumaan hoitoon.
Tämä voisi ainakin osastohoidossa olla toimiva ratkaisu. Avohoidossa voi
potilasta ohjata mieleisen liikuntaharrastuksen pariin ja ottaa myös lähipiiri mukaan, lenkillekin tulee paremmin lähdettyä kun joku lähipiiristä on
mukana liikkumassa.
Lähteet
Depressio. Käypä
Hoito-suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran
Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki:
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016. (viitattu 15.10.17) Saatavilla
internetissä www.kaypahoito.fi
Hämäläinen, Kaisu – Kanerva,
Anne – Kuhanen, Carita – Schubert, Carla – Seuri, Tarja 2017.
Mielenterveyshoitotyö. 5.-6.painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Leppämäki, Sami 2011. Liikunta
ja masennus. Teoksessa Heiskanen, Tarja – Huttunen, Matti – Tuulari, Jyrki
(toim.): Masennus. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. 207-214.
Liikunta. Käypä
Hoito-suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä Hoito-johtoryhmän
asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016. (viitattu
15.10.17) Saatavilla internetissä www.kaypahoito.fi
Liikunnan merkitys masennuksen hoidossa oli tässä esitetty erittäin hyvin ymmärrettävässä ja luettavassa muodossa mutta tutkittuun tietoon pohjautuen. Pohdintaosiossa on sovellettu tietoa hienosti käytäntöön.
VastaaPoista-Pekka Littow