Liike on lääke – liikunnan vaikutus masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa

Fyysisellä aktiivisuudella on todetusti monia positiivisia vaikutuksia myös mielenterveyteen. (Hämäläinen – Kanerva – Kuhanen – Schubert – Seuri 2017: 275-276.) Liikunta nostaa vireystilaa ja aktivoi elimistön autonomisen hermoston toimintaa. Positiiviset tunteet ja olot lisääntyvät ja kielteiset tunnetilat vähentyvät. (Leppämäki 2011:208). Säännöllinen liikunta kasvattaa itsehallinnan tunnetta ja parantaa itsetuntoa. Oman kehityksen seuraaminen ja uusien asioiden oppiminen innostavat jatkamaan. Myös liikunnan ruumiilliseen terveyteen kohdistuvat suotuisat vaikutukset kohottavat mielialaa ainakin epäsuorasti. Liikunta tahdistaa vuorokausirytmiä, aktivoi hermosolujen välittäjäaineita ja lisää neurogeneesiä tietyillä aivoalueilla. (Leppämäki 2011:210-212.)

Vaikka masennuksen hoidossa keskeisimpiä hoitomuotoja ovat lääkehoito ja vaikuttavaksi osoitetut psykoterapiat, on liikunnalla hoitomuotona myöskin osuutensa masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa. (Depressio: Käypä hoito-suositus, 2016).

Masennustilojen hoidossa on tutkittu liikunnan vaikutuksia sekä yksinään että yhdistettynä masennuslääkkeeseen. Tutkimusten tulokset ovat olleet pääosin samansuuntaisia: säännöllinen liikunta lievän tai korkeintaan keskivaikean masennustilan hoidossa on parhaimmillaan yhtä tehokas kuin masennuslääke tai kognitiivinen psykoterapia. Pitkäaikaisseurantojen perusteella näyttäisi siltä, että liikunnan jatkaminen ehkäisee masennuksen uudelleenpuhkeamista etenkin liikunnan avulla toipuneilla potilailla. (Leppämäki 2011:209) Säännöllinen fyysinen rasitus siis näyttäisi vähentävän uudelleen sairastumisen riskiä. (Hämäläinen ym. 2017:275-276).

Ryhmämuotoisessa liikunnassa fyysisen kunnon lisäksi liikunta tuo elämään myös sosiaalista tukea. Liikunta vie ajatukset pois masennuksesta ja edistää ajatusten suuntaamista positiivisempaan suuntaan. (Liikunta: Käypä hoito-suositus, 2016). Liikuntaharrastukset mahdollistavat myös uusien sosiaalisten kontaktien luomisen. Uusien ihmissuhteiden merkitys on ainakin osalle ihmisistä varsin suuri. (Leppämäki 2011: 210).

Hoitajan roolina on kannustaa potilasta liikkumaan, vähäinenkin määrä liikuntaa, kuten pieni kävelylenkki voi lisätä potilaan hyvänolontunnetta. Ulkoilua voi myös tehdä yhdessä potilaan kanssa. (Hämäläinen ym. 2017:276.)

Pohdintaa

Itse säännöllisesti liikkuvana tiedän, millaisen hyvänolon tunteen liikunta saa aikaan. Omassa elämässä se on ainakin tähänastisesti toiminut oikein hyvänä masennuksen ehkäisijänä. Jokainen säännöllisesti liikuntaa harrastava tuskin kieltää sitä, etteikö liikkuminen toisi hyvää oloa ja sen myötä positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen. Monessa lähteessä tuli esiin se, miten vaikeaa asiaa on tutkia. Liikunnan hyödyt kun eivät suoraan kohdistu tiettyyn terveyden osa-alueeseen, vaan sen hyödyt ovat moninaiset. Lisäksi liikkua voi niin monella eri tavalla.

Potilaiden kannalta hankalaa on varmasti motivointi, miten saada esimerkiksi aiemmin täysin liikkumaton potilas motivoitumaan liikunnasta? Aluksi tälläisen potilaan kanssa voi aloittaa vain hyötyliikunnan lisäämisellä ja siitä pikkuhiljaa lisätä liikuntaa. Potilaalle annettu tieto liikunnan myönteisistä vaikutuksista terveydelle voi auttaa motivaation löytämisessä. Kannustuksen lisäksi hoitaja voisi auttaa potilasta itselle mieluisan lajin löytämisessä. Potilaalle voisi tehdä henkilökohtaisen liikuntaohjelman, esimerkiksi viikko-ohjelman, jossa olisi valmiina liikuntasuoritukset. Suunnitelma voisi auttaa potilasta sitoutumaan hoitoon. Tämä voisi ainakin osastohoidossa olla toimiva ratkaisu. Avohoidossa voi potilasta ohjata mieleisen liikuntaharrastuksen pariin ja ottaa myös lähipiiri mukaan, lenkillekin tulee paremmin lähdettyä kun joku lähipiiristä on mukana liikkumassa.

Lähteet

Depressio. Käypä Hoito-suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016. (viitattu 15.10.17) Saatavilla internetissä www.kaypahoito.fi

Hämäläinen, Kaisu – Kanerva, Anne – Kuhanen, Carita – Schubert, Carla – Seuri, Tarja 2017. Mielenterveyshoitotyö. 5.-6.painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Leppämäki, Sami 2011. Liikunta ja masennus. Teoksessa Heiskanen, Tarja – Huttunen, Matti – Tuulari, Jyrki (toim.): Masennus. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. 207-214.

Liikunta. Käypä Hoito-suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä Hoito-johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016. (viitattu 15.10.17) Saatavilla internetissä www.kaypahoito.fi